Simuloitu Vuosi 2021

Anssi Salmi

Jos se ei vielä ole tullut selväksi, niin simulaatiot ovat oma intohimoni. Tästä syystä päätinkin tänä vuonna tehdä uudenvuodenlupauksen, joka liittyy simulaatioihin ja josta toivottavasti on iloa muillekin. Tulen julkaisemaan kerran viikossa some-alustoillani viikon “S(t)imulaation”. Tämän tarkoitus on avata simulaatioiden ihmeellistä maailmaa helpostilähestyttävällä tavalla ja mielenkiintoisista näkökulmista. S(t)imulaatiot ovat joko kylmää faktaa tai jotain sinne päin  :). Joka tapauksessa lupaan, että luvassa on mielenkiintoinen paketti vuodeksi ja varmasti paljon uutta tietoa itse kullekin. 

Tälle sivulle kokoan kaikki s(t)imulaatiot arkistoon. 

 

 

lataus
Suksilla pääsee liikkumaan myös simulaatiossa.
VIIKKO 8 Urheiluhullu

Hiihtolomaviikon kunniaksi tämän viikon s(t)imulaatiossa liikutaan suksilla ja vähän muillakin laitteilla. Vaikka tämä talvi onkin tarjonnut mitä ihanteellisimmat talviurheilumahdollisuudet, löytyy simulaatiomaailmasta oma vastine myös esimerkiksi hiihdon harrastamiselle. 

Simway-niminen simulaatioelämyksiä tarjoava yritys tarjoaa mahdollisuutta kokeilla miltä hiihtäminen tai vaikkapa ampumahiihtäminen tuntuu simulaattorissa. Nämä hieman eksoottisemmat simulaattorit ovat erinomainen esimerkki siitä miten simulaatiot laajenevat yhä uusille aloille ja käyttäjäryhmille. Simwayn tarjonnasta löytyvät tämän lisäksi muun muassa metsästämiseen sekä golffailuun liittyviä simulaattoreita. Tästä linkistä löydät vielä mallia siihen miten suksilla päästään sujuvasti eteen päin myös simuloidusti.

F1-maailmassa ollaan jo pidemmän aikaa käytetty hyväksi simulaatioita sekä auton kehittämisessä kuin itse ajamisenkin harjoittelussa. F1:n lisäksi urheilumaailma tarjoaa paljon potentiaalisia mahdollisuuksia ottaa erityyppisiä simulaatioita käyttöön. Mielikuvaharjoittelu ja korkeanpaikan leireily ovat varmasti suurelle yleisölle tuttuja tapoja simuloida erilaisia kisaolosuhteita. Jääkiekossa KHL:ää pelaava Helsingin Jokerit simuloi pitkillä vierasmatkoillaan suomen kellonaikaa välittämättä paikallisesta ajasta, jotta pelaajien sisäinen kello ei menisi sekaisin.

Urheilun kentällä tilanne simulaatioiden suhteen on samanlainen kuin muuallakin. Jatkuva kehitys tuo uusia mahdollisuuksia simulaatioiden käyttöön ja niitä kannattaakin ilman muuta hyödyntää. Suomessa tietotekniikan osaaminen ja simulaatiokulttuuri on pitkällä ainakin tietyillä aloilla. Näenkin tässä erinomaisen mahdollisuuden monialaiseen yhteistyöhön. 

Väitöskirjatutkimukseni yhtenä sivutuotteena on tarkoitus luoda monialainen simulaatio-osaajien verkosto, jossa simulaatioasioista voidaan aktiivisesti keskustella ja kehittää niitä yhdessä eteen päin. Oli kyseessä sitten hiihto-, F1-, potilas- tai vaikkapa autokoulusimulaatio, on turha tehdä sa!moja virheitä uudestaan ja uudestaan. Verkostossa on voimaa!

VIIKKO 7 Harvinaista herkkua 

Logistiikan ja simulaatioiden suhde on kestänyt jo lähes kaksi vuosikymmentä. Tulen perkaamaan tätä mielenkiintoista aihetta muutaman viikon päästä tarkemmin. Logistista ajattelua hieman venyttämällä päästään henkilöautosimulaatioiden ihmeelliseen maailmaan. Tämä onkin erittäin iso ja merkittävä osa simulaatiokenttää, sillä aika moni nykyihminen törmää simulaatioihin elämänsä ensimmäistä kertaa autokoulussa henkilöautosimulaattorin parissa. 

Henkilöautosimulaatiot ovat kehittyneet vuosien varrella huimasti, aivan kuin simulaatiot yleensäkin. Jopa osa ajotunneista voidaan nykylainsäädännön mukaan korvata simulaatioharjoittelulla. Yleisintä on, että autokouluissa suoritetaan tiettyjä lyhyitä ja ennalta simulaatioihin sopiva harjoituksia simulaatioiden voimin. Näitä voivat olla esimerkiksi autonkäsittely, pimeäajo ja liukasrataharjoittelu. 

Myös muunlaiseen harjoitteluun voidaan käyttää henkilöautosimulaattoreita. Tästä yhtenä hauskana esimerkkinä esittelenkin seuraavaksi teille lukijoille todellisen harvinaisuuden, nimittäin entisen Toyotan ecodriving-simulaattorin. 

Tämä kyseinen simulaattori on todella harvinainen laite. Tietääkseni näitä ei maailmassa ole kovinkaan montaa. Mahtaneeko olla yhtään toimivaa tämän lisäksi? Harvinaisuudesta huolimatta, olen päässyt opettamaan kyseisellä laitteella. Simulaattorin ja minun tieni kohtasivat noin vuoden 2014 aikana jolloin simulaattoria tarjottiin Varian logistiikan opetukseen suoraan Toyotan maahantuojan taholta. Simulaattori oli kiertänyt vuosia eri tapahtumissa markkinointitehtävissä ja alkoi olla sen tehtävän osalta elinkaarensa loppupäässä.

Laite oli kuitenkin täysin toimiva ja ikäisekseen ihan hyvässä kunnossa, joten tarjouduimme sen ottamaan vastaan. Tarkkasilmäiset voivat kuvasta erottaa, että hallintalaitteet ovat suoraan legendaarisesta Toyota Auriksen ensimmäisen sukupolven mallista. Ompahan muuten vieläkin silmiä hivelevää suunnittelua! Itsekin olen kyseisen auton omistanut aikanaan. Ohjelmiston oli suunnitellut hollantilainen Green Dino. 

Simulaattorilla pystyi harjoittelemaan taloudellista ajoa kaupunkiympäristössä. Autenttiset hallintalaitteet yhdistettynä yksinkertaiseen ohjelmistoon ja hieman jopa futuristiseen ulkonäköön tekivät laitteesta varmasti yleisömagneetin omana aikanaan. Aikanaan jolloin yksi Toyotan vahvimmista markkinavalteista olivat hybridiautot ja niiden mukanaan tuoma ekologisuus.

Kyseinen simulaattori ehti olla Varian logistiikan osastolla muutaman vuoden kunnes se lopulta antoi periksi eikä toiminut enää. Opetuskäytössä se oli ehdottomasti yksi suosituimpia simulaattoreita, tämä täytyy kyllä myöntää. Logistiikan osastolta se siirrettiin Varian autopuolen osaavien mekaanikkojen käsiin ja se saikin uudet sisuskalut ja lopulta se myös heräsi uudestaan henkiin. Tällä hetkellä simulaattori siis palvelee Varian autopuolen opetusta. 

Jos simulaattoreista joskus tehdään museo, niin tämä laite on ehdottomasti ansainnut paikkansa siellä! Erittäin vaiherikkaan historian omaavana simulaattorina näen sen merkityksen suurena autoilun simulaatioiden historian saralla Suomessa. Onhan se myös hyvä esimerkki siitä, että toimiva ja hyvin suunniteltu simulaattori kestää myös ajan hammasta.

 

Entinen Toyotan ecodriving-simulaattori on todellinen harvinaisuus. Vaiherikkaan laitteen eläkepäivät sujuvat leppoisasti Vantaan Varian opetustiloissa.
20180125_090413
Simulaatioiden avulla voidaan elävöittää opiskelua
VIIKKO 6 Simulaatioista motivaatiota koulupäivään

Tällä viikolla pohditaan hieman simulaatioiden motivoivaa merkitystä. Kornaviruspandemian johdosta edellinen vuosi on ollut todella erikoinen ja haastava oppilaitoksissa. Simulaatioiden merkitystä koulussa viihtymisen kannalta ei voi aliarvioida.  

Väitökirjatukimukseni tärkeimpiä osatekijöitä ovat pedagogia, opiskelijan motivaatio sekä realismi. Näistä erityisesti motivaation merkitys simulaation tehokkuuteen on varmasti merkittävä. 

Kuten viime viikon kirjoituksessa totesin, motivaatio on myös yksi merkittävimmistä ajureista simulaatio-opiskelijan oppimisen kannalta. Useat tutkimukset ovat kertoneet opiskelijan motivaation kasvusta opiskeltavaan alaan simulaatioita käytettäessä. 

Tämän olen huomannut itsekin omani opetusurani aikana. Olen reilun 10 vuoden aikana ammatillisissa oppilaitoksissa opettanut paljon simulaatioiden ja simulaattorien avulla. Vaikka aina pedagoginen malli ei ole ollut kovin vahvalla pohjalla, olen huomannut simulaatioiden toimivan todellisina motivaattoreina ja oman ammattiosaamisen tehokkaana buusterina. Harvoin on tarvinnut opiskelijoita hätistää simulaattoreista pois, pikemminkin toisin päin. 

Ammatillisen opetuksen yhtenä haasteena ovat keskeyttämiset. Etenkin viime kevään sulkuaika ja jatkuva etäopettaminen ei tehnyt kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille hyvää. Helsingin Sanomien artikkelista voidaan lukea, että keskeyttämisten määrä kasvoi esimerkiksi Stadin ammattiopistossa pandemiakeväänä reilusti. Ammatillisena opettajana en ihmettele tätä yhtään. Haaste ei ole samanlainen esimerkiksi lukiokoulutuksen puolella, jossa koulutus perustuu pitkälti yleissivistäviin aineisiin. Toki etäopetus tuo aina omat ongelmansa, mutta ne näkyvät etenkin ammatillisen koulutuksen puolella, jossa kädentaidot ovat ensisijaisessa roolissa. 

Näen simulaatioiden roolin merkittävänä silloin, kun puhutaan opiskelijan motivoimisesta ja keskeytysten vähentämisestä. Tulevaisuudessa todennäköisesti tasapainoilu etä- ja lähiopetuksen kanssa tulee jatkumaan. Noin vuoden verran on kehitetty erilaisia etäopetusmalleja ja toimivia käytänteitä. En usko (tai ainakaan toivo), että tämä kehitys laantuu. Myös simulaatioiden parissa on mietittävä miten simulaatiokoulutusta voitaisiin toteuttaa ainakin osaltaan etänä. Toisaalta simulaatiot ovat tällä hetkellä osallistujajoukoltaan pieniä tilaisuuksia. Yleensä puhutaan noin 1-5 opiskelijan samaan tehtävistä harjoituksista. Lisäksi nykypäivän teknologia mahdollistaa harjoituksen taltioinnin ja analysoinnin jälkikäteen esimerkiksi erillisessä luokkahuoneessa tai kokonaan etänä. 

Joskus kynnys kouluun lähtemiselle voi olla korkea. Jos ja kun simulaatioiden avulla saadaan yksikin opiskelija motivoitumaan ja mahdollisesti tekemään sen ratkaisevan päätöksen lähteä kouluun aamulla, mielestäni silloin olemme onnistuneet ja simulaatiot ovat ajaneet asiansa. 

VIIKKO 5 Arkipäivän simulaatioita

Tämän viikon S(t)imulaatio on tehty yhteistyössä Nordic Simulatorsin kanssa. Pääsin kirjoittamaan heidän blogiinsa vierailijana. 

Linkki tarinaan löytyy tästä. Alla sama teksti vaastaavan sisältöisenä.

Simulaatioiden tarkoitus on jäljitellä todellisuutta. Käytännössä ne siis toimivat harjoituskenttänä erilaisille asioille ja ilmiöille. Simulaatiossa oleva henkilö altistuu eri tyyppisille ärsykkeille, jotka sitten ohjaavat hänen toimintaansa ja vievät tilanteen toivottavasti simulaation rakentajan valitsemiin tavoitteisiin.

Oma simulaatiofilosofiani perustuu siihen, että simulaation käynnistäjän (henkilö tai organisaatio) on oltava perillä simulaatioharjoituksen tavoitteesta, eli siitä mihin simulaatiolla pyritään. Simulointi pelkästään simuloinnin ilosta ei johda ainakaan opetuskäytössä kovinkaan hyviin tuloksiin.

Simulaatioita käytetään pääasiassa kahteen tarkoitukseen. Opetuskäyttö on näistä kahdesta varmasti vielä se tavanomaisin. Tämän lisäksi simulaatioita käytetään viihteen tekemisen ja
elämyksien rakentamisen välineenä. Parhaimpia esimerkkejä näistä ovat muun muassa PCja konsolipelit sekä roolipelaaminen, jossa roolileikeillä ja parhaimmillaan myös autenttisella ympäristöllä luodaan joskus isojakin simulaatioita.

Joskus opetus- ja viihdekäytön raja on häilyvä ja tällöin ollaankin laadukkaan opetussimulaation alkulähteillä. “Koulussa voi olla
myös kivaakin” on vanha klisee, mutta se pitää joskus myös paikkansa. Motivoitunut simulaatio-opiskelija on helppo ohjattava ja hän myös oppii simulaatiosta tehokkaammin. Lisäksi useat tutkimukset ovat vahvistaneet, että parhaimmillaan hyvin tehdyt simulaatiot motivoivat opiskelijaa paljonkin.

Simulaatioita on käytetty vuosikymmeniä tietyillä aloilla opetuksen tukena. Esimerkiksi ilmailu, terveydenhoito ja sotilastekniikka ovat simuloineet erilaisia opetustapahtumia jo pitkään. Viimeisen 5-10 vuoden aikana simulaatiot ovat levinneet lähes jokaiselle opetusalalle.

Simulaatioiden arikipäiväistyessä myös tavallinen mattimeikäläinen törmää yhä useammassa paikassa simulaatioihin tai simulaattoreihin. Viihdekäytön lisäksi simulaatioita voi nähdä esimerkiksi autokoulussa, museoissa, huvipuistoissa tai vaikkapa messutapahtumissa. Itse asiassa simulaatioita löytyy tarkemmin tarkasteltuna jokaisen meidän arkisista toiminnoista. Seuraavassa lyhyt esimerkki oman elämäni simulaatioista perheenisän näkökulmasta.

Omaan perheeseni kuuluu kahden pienen lapsen (1 ja 3 vuotiaat) lisäksi puoliso sekä kultainennoutaja. Harvoin hektisessä arjessa tulee kiinnittäneeksi huomiotta arkipäivän simulaatioihin, mutta edellä määrittelemäni simulaatio-termin sisään menevät ainakin
seuraavat tilanteet omasta elämästäni:

Ihmissimulaatio – pienen lapsen kehittyminen. Tässä onkin kyse ihmiselämän pisimmästä simulaatiojaksosta, joka alkaa heti synnytyslaitoksella ja jonka loppuna pidetään perinteisesti noin 18-vuoden ikää. Pienen lapsen harjoittelua, testaamista ja
ärsykkeisiin reagoimisherkkyyttä testataan muun muassa vaipanvaihdoissa, ruokailuissa, yleisessä käyttäytymisessä ja niin edelleen. Simulaation tarkoitus on rakentaa simulaation käyttäjästä aikuinen itsenäinen ihminen, joka osaa toimia tässä haastavassa elämänpelissä. Ei ihan helppo tavoite!

Koiranulkoilutussimulaatio –. Tämä simulaattori löytyy meidän asuntomme takapihalta. Takapihamme on kuin pienoiskoossa oleva lenkkisimulaattori pitäen sisällään muun muassa merkkaamispaikan, pyörimispaikan ja erilaisia tarkkailupaikkoja – aivan kuin oikeakin koiranulkoilutustapahtuma.

Ajo-opetussimulaatio -. Mario Kart on aivan huikea ajo-opetussimulaatio esikoisellemme. Pelipohjaisista simulaatioista on oikeasti mahdollista oppia tulevan elämän varrelle useita hyödyllisiä taitoja. Muistan elävästi kuinka itse ollessani autokoulussa noin 20 vuotta sitten, ajo-opettaja ihmetteli taitavia autonkäsittelytaitojani. Totesin, että onhan tässä tullut useampi vuosi jo harjoiteltua erilaisilla autopeleillä.

Matkailu- ja kulttuurisimulaatio –Tällä kertaa puolisoni tarjosi virtuaalisen italianmatkasimulaation ruuan muodossa. Herkullisen pasta-aterian olisi yhtä hyvin voinut nauttia Toscanalaisessa Trattoriassa Sienassa. Samalla keskustelimme korona-ajan jälkeisestä matkasta Legolandiin ehkäpä vuoden 2022 aikana. Ruokailun jälkeen Google Mapsin avulla tein simulaatioita eri tavoista matkustaa Tanskaan sekä matkan alustavaa budjetointia.

Työpäivän simulaatio. Lopulta illalla lasten jo mentyä nukkumaan, kävin mielessäni läpi tulevan viikon työprojektia sekä siihen liittyviä käytännön toteutuksia. Yhtä hyvin olisin voinut valmistella esimerkiksi tuleevaa tiimipalaveria tai puhetta. Olen huomannut, että ennakkosimuloinnista on verratonta hyötyä etenkin työasioiden kanssa.

Jokainen voi itse miettiä millaisia simulaatiotilanteita omassa elämässä tulee vastaan käytännössä päivittäin. Simulaatioiden merkitys tulee varmasti kasvamaan elämän jokaisella
osa-alueella tulevaisuudessa ja yhä erikoisemmat alat ja asiat nousevat simulaatioiden piiriin. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan tähän loppuun mainita etenkin teollisuuden parissa viime vuosien aikana alkanut Digital Twin-kehitys, jossa digitaalisia simulaatioita hyödynnetään aivan uudella tavalla. Tuotteille rakennetaan digitaalisia kaksosia, jotka ovat kullanarvoisia sekä jo tuotekehitysvaiheessa että tuotteen julkaisun jälkeen esimerkiksi
huollon ja ylläpidon vaativissa tehtävissä.

Koska on ihmisen digitaalisen kaksosen vuoro?i

Jokaisen meidän arkipäivässä on paljonkin erilaisia tilanteita, jotka voidaan määritellä simulaatioiksi. Koiran ulkoilutus, lasten leikki tai vaikka Google Mapsin käyttö täyttävät simulaation määritelmän.
cyber-security-2776600_960_720
Simulaatioita löytyy myös viihteen loppumattomasta maailmasta. Tulevaisuudessa viihdesimulaatioiden määrä tulee varmasti kasvamaan (Kuvan lähde: Pixaby).
VIIKKO 4 Viihteen Vuoksi

Nyt mennään syvälle viihteeseen! Toisaalta simulaatioiden viihdekäyttö on simulaatioiden alusta alkaen ollut yksi isoimpia genren osa-alueita. Kukapa ei välillä haluaisi tehdä jotain aivan päätöntä tai kokeilla omia rajojaan? Viihdesimulaatioissa on mahdollista esimerkiksi harjoitella jotain uutta kykyä, kokeilla uutta harrastusta tai jopa välillä tehdä jopa jotain hieman epäilyttävää tai lain toisella puolen tapahtuvaa toimintaa. Kaikki tehdään kuitenkin kontrolloidussa ja turvallisessa ympäristössä, joten sinänsä tässä toiminnassa ei ole mitään pahaa tai väärää.

Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan lähde perkaamaan viihdesimulaatioiden laajaa kenttää, vaan otan hieman erilaisen näkökulman. Erilaisissa elokuvissa ja TV-sarjoissa on jo vuosikymmenten ajan nähty mitä erikoisimpia teknisiä härveleitä ja scifi-ajan tuotteita. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa 80-luvun hiteistä “Paluu Tulevaisuuteen”-elokuvasarjan leijulauta tai vaikkapa “Ritari Ässän” ihmeauto KITT. Nämä kaksi ovat muuten siinäkin mielessä hauskoja vertailutapauksia, että kyseiset teknologiat ovat jossain määrin jo tulleet nykypäivän arkipäivään asti. Leijulaudan nykyajan korvikkeena voidaan pitää muutama vuosi sitten suosiossa olleita pyörällisiä hoverboardeja. Ritari Ässän KITT-auton vastaavaa teknologiaa löytyy jo useista eri autoista muun muassa älykkäiden itseparkkeeraus- ja itseajotekniikoiden muodossa.

Myös erilaisia simulaatioita tai niihin viittaavia teknologioita on nähty valkokankaalla. Oma suosikkini on The Orville-sarjassa oleva kaikkien simulaatioiden äiti “Ympäristö Simulaattori”. Kyseisellä simulaattorilla voidaan luoda mikä tahansa käyttäjän keksimä/määrittelemä ympäristö pelkästään puheohjauksen voimalla antamalla vain muutamia tiettyjä parametrejä, esimerkiksi vuosi, paikkakunta ja säätila. Puheohjauksella voidaan myös keskeyttää, aloittaa tai jatkaa simulaatiota koska tahansa. Simulaatiotila löytyy USS Orville-aluksen sisältä ja se piirtää tarkalla grafiikalla halutun oloisen ja näköisen erittäin realistisen simulaatiomaailman. Sarjassa on nähty simulaatioita muun muassa 1950-luvun New Yorkista, golfkentältä ja esimerkiksi modernista yökerhosta. Simulaation voi myös luoda suoraan datan kautta, kuten eräässä jaksossa simulaatio luotiin 400 vuoden päähän menneisyyteen (sarjassa eletään siis 2400-lukua) nykypäivän älypuhelimen datan avulla.

Lisätietoja The Orville-sarjan ällistyttävästä simulaattorista löytyy muun muassa täältä:

https://orville.fandom.com/wiki/Environmental_Simulator

Edellä kuvattu simulaattori voi jossain vaiheessa olla täyttä totta eikä pelkkää scifiä. Tekniikka kehittyy juuri nyt valtavin harppauksin myös simulaatioiden kentällä. Tästä syystä simulaatioiden maailma onkin juuri nyt ja lähitulevaisuudessa erittäin mielenkiintoista seurattavaa. Virtuaalimaailmat tuovat tulevaisuudessa aivan uuden tavan kommunikoida, toimia ja viettää meidän jokapäiväistä elämää.

VIIKKO 3 Lelutehtaalta henkien palastajaksi

Simulaatioita on olemassa erilaisia lajityyppejä. Käytetyin on varmasti nykytekniikan kehityksen ansioista eri tyyppiset tietokonegrafiikkaan tai VR-maailmoihin perustuvat simulaatiot. Yhtä hyvin simulaatio voi olla näytelty (kuten usein terveydenhuollon simulaatioissa) tai vaikka roolipelin avulla toteutettu. 

Aika moni meistä on törmännyt yhteen simulaation kuuluisimmista hahmoista, Anne-elvytysnukkeen, ensiapukurssilla. Tämä verraton apuväline on kouluttanut miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä ympäri maailman pelastaen todennäköisesti merkittävän määrän ihmishenkiä. Nykypäivänä erilaisia terveydenhuollon simulaationukkeja on käytettävissä laaja skaala aina vastasyntyneestä lapsesta vanhustenhoitoon asti. Nukkeja voidaan varustella esimerkiksi erittämään ihmiskehon erilaisia eritteitä tai vaikkapa pitämään yllä tiettyä ruumiinlämpötilaa. Myös tietotekniikan kehitys on tuonut yhä enemmän älytoimintoja nykyajan simulaationukkeihin.

Mutta mennään takaisin Anneen. Aika moni varmasti muistaa, mistä Anne-nuken kasvot ovat lähtöisin, mutta harva muistaa millainen historia Anne-nukella kokonaisuudessaan onkaan. Anne-nuken historia kytkeytyy Asmund S Laerdalin alunperin lastenkirjojen kustantamon ja lelutehtaan perustamiseen. Anne-nukke sai siis inspiraation lelujen maailmasta ja 1950-luvun lopussa sekä 1960-luvun alussa jalostui nyt meidän kaikkien tuntemaksi elvytyssimulaattoriksi. Tarkempia tietoja Annen historian mielenkiintoisista vaiheista voi lukea vaikkapa täältä:

https://sofia.medicalistes.fr/spip/IMG/pdf/Laerdal_AS_Tjomsland_N_Baskett_P-_The_Resuscitation_Greats-_Resuscitation_53_2002_115-119-2.pdf

Sivulta selviää esimerkiksi se miksi elvytysnukke alun perui valikoitui naissukupuolen edustajaksi ja miksi sen vaatetus oli tuolloin hyvin sporttinen.

Terveydenhuollon simulaatiot ovat nykypäivänä yksi suurimmista simulaation osa-alueista. Hyvällä suunnittelulla mistä tahansa simulaatiosta saadaan paras teho irti. Väitöskirjatutkimukseni yksi perusteesi nojaa organisaation omaan tarpeeseen ja tarkasti määriteltyyn simulaatio-opetuksen tavoitteeseen.

Anne-nuken lisäksi muitakin simulaationukkeja voidaan käyttää nykypäivän terveydenhoitalan koulutuksessa. Kuvassa Savonia ammattikorkakoulun Kuopion yksikön synnytyssimulaationukke.
Space ICC Simu
Nyt sinulla on mahdollisuus päästä kokeilemaan astronautin arkea.
VIIKKO 2 Avaruudellista hahmotuskykyä

Simulaatiota löytyy nykypäivänä lähes jokaiselta alalta. Tai oikeastaan voidaan todeta, että sellaista alaa tai asiaa ei ole, jota ei voisi jollain tavalla simuloida. Tietyt alat ovat käyttäneet simulaatiota jo vuosikymmeniä, kuten esimerkiksi ilmailu, terveydenhoito tai sotilastekniikka. Osa aloista on vasta viime vuosien aikana ottanut simulaatiot osaksi omaa toimintaansa. 

Valtaosa simulaatioista tapahtuu organisaatioiden omien seinien sisällä tarkoin varjelluissa simulaatiokeskuksissa, joissa tavallinen kaduntallaaja ei kovin usein pääse käymään. Niin kivaa kuin se olisikin lennellä suihkujetillä tai avaruusraketilla päivästä toiseen :). 

No, nyt ainakin tuohon viimeksi mainittuun tarjoutuu mahdollisuus ihan omalta kotisohvalta  ilmaisen SpaceX – ISS Docking Simulatorin muodossa. Tämä hieman valtavirrasta poikkeava simulaattoritoteutus vaatii vakaata kättä ja tarkkaa keskittymistä. Eli varmasti, juuri niitä ominaisuuksia mitä astronautiltakin vaaditaan.

Kyseinen simulaattori on erittäin hyvä esimerkki siitä, että simulaatioiden kirjo on valtava. Välttämättä omalle alalle ei heti tältä istumalta tunnu löytyvän mitään mielenkiintoista simulaatiota. On kuitenkin syytä muistaa, että simulaation ei tarvitse aina olla tajunnan räjäyttävä grafiikkaspektaakkeli, vaan vaikka ihmisten välillä käyty simuloitu keskustelu tai roolileikki. Tietokoneille tehtyjä jo valmiita simulaatiotuotteita voi etsiä esimerkiksi eri pelipalveluista, vaikkapa Steamista. Tulevina viikkoina tulen hieman perkaamaan simulaatioiden pelillisyyttä ja antamaan muutamia lisävinkkejä mistä voisi lähteä liikkeelle. Pysy siis mukana! 

Vinkiksi mainittakoon vielä, että jos addiktio iskee, niin tämän simulaattorin saa ladattua myös mobiililaitteille. Ainakin Play-kaupassa näytti olevan kyseinen sovellus asennettavissa.

https://iss-sim.spacex.com/

VIIKKO 1  Aistillista Simulointia

Mennään aluksi aistien maailmaan. Simulaatioissa kolmen perusaistin käyttö (näkö, kuulo ja tunto) on varmasti tuttua kaikille, jotka ovat joskus jotain simulaatiota päässeet kokeilemaan. Yksinkertaisimmillaan tämän tyyppinen simuympäristö voi löytyä, vaikka olohuoneen nurkasta konsoli- tai PC-laitteiston ja force feedback-ratin yhdistelmänä.

Ihan heti ei varmasti tule mieleen miten kahden muun aistin (haju ja maku) voisi yhdistää simulaatioihin. Totuus on kuitenkin välillä ihmeellistä. Liitin tämän jutun mukaan saatekuvan terveydenhoitoalan simulaatiotuoksuista, joita on käytetty kyseisellä alalla jo hyvän tovin. Tarkemmin sanottuna kuvan pullot ovat Puolustusvoimien simulaatioharjoitusten vakiokalustoa. Ammattilaiselle esimerkiksi oksennuksen tai suolikaasun tuoksu on selkeä indikaatio siitä mitä mahdollisesti on tapahtunut ja mitä ensihoidon simulaatiossa seuraavaksi pitää tehdä.

Aistien käyttämisen tarkoitus simulaatioissa on antaa ärsykkeitä simulation käyttäjälle, mutta lisäksi myös tuoda realistisuutta simulaatioympäristöön.

Korviini ei ole kantautunut vielä tietoa siitä, että makuaistia olisi käytetty aktiivisesti tietyn tyypisissä simulaatioissa. Kommentoida saa, jos olen väärässä. Omissa visioissani olen yhdistänyt makuaistin erityisen tehokkaaaksi stimulointitavaksi etenkin VR-ympäristöissä. Seuraavassa muutama vinkki, joita saa vapaasti käyttää.

Tiedän, että vanhustenhoidossa on käytetty VR-ympäristöjä luomaan vanhuksille elämyksiä esimerkiksi lomamatkojen ja vanhojen muistorikkaiden paikkojen esittelyjen kautta. Mitäpä jos vanhus laitettaisiinkin mustikkametsään ja siinä kannolla istuskellessa tarjoiltaisiin tuoreita mustikoita? Tai vastaava tilanne jossain ulkomaisilla matkailumessuilla, jossa potentiaaliselle Suomen matkaa harkitsevalle tarjoiltaisiin ensin VR-kierros lakkasuolla ja lopuksi maistiaisia?

Puolustusvoimien käytössä olevia terveydenhuollon simulaatiotuoksuja.